Katso myös: Hirvi
Wikipedia
Katso artikkeli Hirvi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Hirviuros

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hirvi (7)

  1. pohjoisella pallonpuoliskolla elävä märehtijöihin lukeutuva maapallon suurin hirvieläin (Alces alces)
    Vain hirvihärällä on sarvet.
    Hirvi on moniavioinen.
    Hirvi oli muinainen kulttieläin.
  2. hirvi ruoka-aineena, hirvenliha
  3. myös jokin muu Alces-suvun suurikokoinen hirvieläin tai sellaisen yksilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhirʋi/
  • tavutus: hir‧vi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirvi hirvet
genetiivi hirven hirvien
(hirvein)
partitiivi hirveä hirviä
akkusatiivi hirvi;
hirven
hirvet
sisäpaikallissijat
inessiivi hirvessä hirvissä
elatiivi hirvestä hirvistä
illatiivi hirveen hirviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirvellä hirvillä
ablatiivi hirveltä hirviltä
allatiivi hirvelle hirville
muut sijamuodot
essiivi hirvenä hirvinä
translatiivi hirveksi hirviksi
abessiivi hirvettä hirvittä
instruktiivi hirvin
komitatiivi hirvine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hirve-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

balttilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hirvenajo, hirvenjuuri, hirvenkaato, hirvenliha, hirvenmetsästys, hirvennahka, hirvenpyynti, hirvenpää, hirvensarvi, hirvensarvisuola, hirventalja, hirvenvasa, hirvenvasikka, hirviaita, hirviammunta, hirvieläin, hirvihärkä, hirvijahti, hirvikanta, hirvikivääri, hirvikoira, hirvikolari, hirvikärpänen, hirvilehmä, hirvilupa, hirvipaisti, hirvipassi, hirvipeijaiset, hirvipeili, hirviporukka, hirvivaara, hirvivahinko, hirvivahinkovakuutus, kanadanhirvi, myskihirvi, naarashirvi, saksanhirvi, uroshirvi

Aiheesta muualla muokkaa

  • hirvi Kielitoimiston sanakirjassa
  • hirvi Tieteen termipankissa
  • hirvi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 979 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.