houkutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahoukutus (39)
- usein voimakasta mielenkiintoa aiheuttava, attrahoiva tekijä tai ilmentymä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhou̯kut̪us/
- tavutus: hou‧ku‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | houkutus | houkutukset |
| genetiivi | houkutuksen | houkutusten houkutuksien |
| partitiivi | houkutusta | houkutuksia |
| akkusatiivi | houkutus; houkutuksen |
houkutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | houkutuksessa | houkutuksissa |
| elatiivi | houkutuksesta | houkutuksista |
| illatiivi | houkutukseen | houkutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | houkutuksella | houkutuksilla |
| ablatiivi | houkutukselta | houkutuksilta |
| allatiivi | houkutukselle | houkutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | houkutuksena | houkutuksina |
| translatiivi | houkutukseksi | houkutuksiksi |
| abessiivi | houkutuksetta | houkutuksitta |
| instruktiivi | – | houkutuksin |
| komitatiivi | – | houkutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | houkutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
houkutus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. attrahoiva tekijä tai ilmentymä
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahokutuskeino, houkutuseläin, houkutuskeino, houkutuslintu, houkutusääni
Lähikäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- houkutus Kielitoimiston sanakirjassa