| Taivutus
|
| sijamuoto |
yksikkö |
monikko
|
| kieliopilliset sijamuodot
|
| nominatiivi
|
huhmar
huhmare
|
huhmaret
huhmareet
|
| genetiivi
|
huhmaren
huhmareen
|
huhmarten
huhmarien
huhmareiden
huhmareitten
|
| partitiivi
|
huhmarta
huhmaretta
|
huhmaria
huhmareita
|
| akkusatiivi
|
huhmar
huhmare;
huhmaren
huhmareen
|
huhmaret
huhmareet
|
| sisäpaikallissijat
|
| inessiivi
|
huhmaressa
huhmareessa
|
huhmarissa
huhmareissa
|
| elatiivi
|
huhmaresta
huhmareesta
|
huhmarista
huhmareista
|
| illatiivi
|
huhmareen
huhmareeseen
|
huhmariin
huhmareisiin
huhmareihin
|
| ulkopaikallissijat
|
| adessiivi
|
huhmarella
huhmareella
|
huhmarilla
huhmareilla
|
| ablatiivi
|
huhmarelta
huhmareelta
|
huhmarilta
huhmareilta
|
| allatiivi
|
huhmarelle
huhmareelle
|
huhmarille
huhmareille
|
| muut sijamuodot
|
| essiivi
|
huhmarena
huhmareena
(huhmarna)
|
huhmarina
huhmareina
|
| translatiivi
|
huhmareksi
huhmareeksi
|
huhmariksi
huhmareiksi
|
| abessiivi
|
huhmaretta
huhmareetta
|
huhmaritta
huhmareitta
|
| instruktiivi
|
–
|
huhmarin
huhmarein
|
| komitatiivi
|
–
|
huhmareine-
+ omistusliite
|
| vartalot
|
| vokaalivartalo
|
huhmare-
|
| heikko vartalo
|
-
|
| vahva vartalo
|
-
|
konsonantti-
vartalo
|
huhmar-
|
