Suomi muokkaa

 
Huijarit manaamassa pirua

Substantiivi muokkaa

huijari (6)[1]

  1. henkilö, joka valehtelee muille ihmisille saadakseen taloudellista hyötyä, esim. rahaa, tavaraa
    Rehellisenä pidetty kauppias paljastuikin huijariksi.
  2. henkilö, joka on muuta kuin väittää olevansa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhui̯jɑri/
  • tavutus: hui‧ja‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huijari huijarit
genetiivi huijarin huijarien
huijareiden
huijareitten
partitiivi huijaria huijareita
huijareja
akkusatiivi huijari;
huijarin
huijarit
sisäpaikallissijat
inessiivi huijarissa huijareissa
elatiivi huijarista huijareista
illatiivi huijariin huijareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huijarilla huijareilla
ablatiivi huijarilta huijareilta
allatiivi huijarille huijareille
muut sijamuodot
essiivi huijarina huijareina
translatiivi huijariksi huijareiksi
abessiivi huijaritta huijareitta
instruktiivi huijarein
komitatiivi huijareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huijari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

avioliittohuijari, hevoshuijari, huijarisaarnaaja, huijarisyndrooma, huijariyrittäjä, korttihuijari, pörssihuijari, romanssihuijari

Vastakohta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • huijari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6