Huijarit manaamassa pirua

Substantiivi

muokkaa

huijari (6)[1]

  1. henkilö, joka valehtelee muille ihmisille saadakseen taloudellista hyötyä, esim. rahaa, tavaraa
    Rehellisenä pidetty kauppias paljastuikin huijariksi.
  2. henkilö, joka on muuta kuin väittää olevansa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhui̯jɑri/
  • tavutus: hui‧ja‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huijari huijarit
genetiivi huijarin huijarien
huijareiden
huijareitten
partitiivi huijaria huijareita
huijareja
akkusatiivi huijari;
huijarin
huijarit
sisäpaikallissijat
inessiivi huijarissa huijareissa
elatiivi huijarista huijareista
illatiivi huijariin huijareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huijarilla huijareilla
ablatiivi huijarilta huijareilta
allatiivi huijarille huijareille
muut sijamuodot
essiivi huijarina huijareina
translatiivi huijariksi huijareiksi
abessiivi huijaritta huijareitta
instruktiivi huijarein
komitatiivi huijareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huijari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

avioliittohuijari, hevoshuijari, huijarisaarnaaja, huijarisyndrooma, huijariyrittäjä, korttihuijari, pörssihuijari, romanssihuijari

Vastakohta
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6