huilisti
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaahuilisti (5)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huilisti | huilistit |
| genetiivi | huilistin | huilistien (huilistein) |
| partitiivi | huilistia | huilisteja |
| akkusatiivi | huilisti; huilistin |
huilistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huilistissa | huilisteissa |
| elatiivi | huilistista | huilisteista |
| illatiivi | huilistiin | huilisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huilistilla | huilisteilla |
| ablatiivi | huilistilta | huilisteilta |
| allatiivi | huilistille | huilisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huilistina | huilisteina |
| translatiivi | huilistiksi | huilisteiksi |
| abessiivi | huilistitta | huilisteitta |
| instruktiivi | – | huilistein |
| komitatiivi | – | huilisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huilisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
muokkaaSiksi, että sana on muodostettu liittämällä vanhaan suomen sanaan, ei nuorehkoon lainasanaan, nuori lainajohdin -isti, on sanaa pidetty vältettävänä. Esimerkiksi sanoja kitaristi, pianisti ja saksofonisti pidetään loogisina, koska niissä tuo lainajohdin on liitetty nuorehkoon lainasanaan, mutta ei vastaavasti puhuta esim. "torvistista", "rummistista" ja "kantelistista", koska torvi, rumpu ja kantele (rinnakkaismuoto kannel) ovat vanhoja suomen kielen sanoja ja tässä huilu rinnastuu niihin, ei esim. kitaraan, pianoon ja saksofoniin.
Etymologia
muokkaaPoikkeuksellisesti ei-vierasperäisestä huilu-sanansta -isti-päätteellä muodostettu johdos etenkin viulisti sanan mallin mukaan.[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- huilisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kolehmainen, Taru: Eläköityä ja muita ongelmasanoja. Kielikello, 2012, nro 4. Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.7.2016.