Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hunghuusi (5)

  1. (historia) kiinalaisen rosvojoukkojen yhteiskunnan jäsen, joita oli mm. Suomen suuriruhtinaskunnassa pakkotyössä 1900-luvun alussa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hunghuusi hunghuusit
genetiivi hunghuusin hunghuusien
(hunghuusein)
partitiivi hunghuusia hunghuuseja
akkusatiivi hunghuusi;
hunghuusin
hunghuusit
sisäpaikallissijat
inessiivi hunghuusissa hunghuuseissa
elatiivi hunghuusista hunghuuseista
illatiivi hunghuusiin hunghuuseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hunghuusilla hunghuuseilla
ablatiivi hunghuusilta hunghuuseilta
allatiivi hunghuusille hunghuuseille
muut sijamuodot
essiivi hunghuusina hunghuuseina
translatiivi hunghuusiksi hunghuuseiksi
abessiivi hunghuusitta hunghuuseitta
instruktiivi hunghuusein
komitatiivi hunghuuseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hunghuusi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Pieni tietosanakirja. 1, A - Isonzo / toim. Jaakko Forsman ... [et al.]. Helsinki: Otava, 1925: hakusana hunghuusit (Project Runebergissa)