kiinalainen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakiinalainen (38) (komparatiivi kiinalaisempi, superlatiivi kiinalaisin) (taivutus [luo])
- Kiinasta peräisin oleva tai Kiinaan liittyvä
- sinotiibetiläiseen kielikuntaan kuuluviin kiinalaisiin kieliin liittyvä
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. Kiinasta peräisin oleva tai kiinaan liittyvä
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (kielestä) siniittinen
Anagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kiinalainen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaakiinalainen (38)
- pysyvästi Kiinassa asuva henkilö; Kiinan kansalainen; syntyperältään kiinalainen
- eräs ilotulitetyyppi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiːnɑˌlɑi̯nen/
- tavutus: kii‧na‧lai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiinalainen | kiinalaiset |
genetiivi | kiinalaisen | kiinalaisten kiinalaisien |
partitiivi | kiinalaista | kiinalaisia |
akkusatiivi | kiinalainen; kiinalaisen |
kiinalaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiinalaisessa | kiinalaisissa |
elatiivi | kiinalaisesta | kiinalaisista |
illatiivi | kiinalaiseen | kiinalaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiinalaisella | kiinalaisilla |
ablatiivi | kiinalaiselta | kiinalaisilta |
allatiivi | kiinalaiselle | kiinalaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiinalaisena (kiinalaisna) |
kiinalaisina |
translatiivi | kiinalaiseksi | kiinalaisiksi |
abessiivi | kiinalaisetta | kiinalaisitta |
instruktiivi | – | kiinalaisin |
komitatiivi | – | kiinalaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiinalaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiinalais- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (ilotulite) kiinanpommi
Yhdyssanat
muokkaakiinalaiskaulus, kiinalaiskortteli, pikkukiinalainen
Aiheesta muualla
muokkaa- kiinalainen Kielitoimiston sanakirjassa