huomaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuomaaminen (38)
- teonnimi verbistä huomata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huomaaminen | huomaamiset |
genetiivi | huomaamisen | huomaamisten huomaamisien |
partitiivi | huomaamista | huomaamisia |
akkusatiivi | huomaaminen; huomaamisen |
huomaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huomaamisessa | huomaamisissa |
elatiivi | huomaamisesta | huomaamisista |
illatiivi | huomaamiseen | huomaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huomaamisella | huomaamisilla |
ablatiivi | huomaamiselta | huomaamisilta |
allatiivi | huomaamiselle | huomaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huomaamisena (huomaamisna) |
huomaamisina |
translatiivi | huomaamiseksi | huomaamisiksi |
abessiivi | huomaamisetta | huomaamisitta |
instruktiivi | – | huomaamisin |
komitatiivi | – | huomaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huomaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huomaamis- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- huomaaminen Tieteen termipankissa