hurjastelu

Suomi

Substantiivi

hurjastelu (2)

hurjasteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhurjɑsˌt̪elu/
tavutus: hur‧jas‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hurjastelu	hurjastelut
genetiivi	hurjastelun	hurjastelujen hurjasteluiden hurjasteluitten
partitiivi	hurjastelua	hurjasteluita hurjasteluja
akkusatiivi	hurjastelu; hurjastelun	hurjastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hurjastelussa	hurjasteluissa
elatiivi	hurjastelusta	hurjasteluista
illatiivi	hurjasteluun	hurjasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hurjastelulla	hurjasteluilla
ablatiivi	hurjastelulta	hurjasteluilta
allatiivi	hurjastelulle	hurjasteluille
muut sijamuodot
essiivi	hurjasteluna	hurjasteluina
translatiivi	hurjasteluksi	hurjasteluiksi
abessiivi	hurjastelutta	hurjasteluitta
instruktiivi	–	hurjasteluin
komitatiivi	–	hurjasteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hurjastelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi hurjastella (vokaalivartalo hurjastel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. hurjasteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hurjastelu Kielitoimiston sanakirjassa