hurvittelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahurvittelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhurʋit̪ˌt̪elu/
- tavutus: hur‧vit‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hurvittelu | hurvittelut |
genetiivi | hurvittelun | hurvittelujen hurvitteluiden hurvitteluitten |
partitiivi | hurvittelua | hurvitteluita hurvitteluja |
akkusatiivi | hurvittelu; hurvittelun |
hurvittelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hurvittelussa | hurvitteluissa |
elatiivi | hurvittelusta | hurvitteluista |
illatiivi | hurvitteluun | hurvitteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hurvittelulla | hurvitteluilla |
ablatiivi | hurvittelulta | hurvitteluilta |
allatiivi | hurvittelulle | hurvitteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hurvitteluna | hurvitteluina |
translatiivi | hurvitteluksi | hurvitteluiksi |
abessiivi | hurvittelutta | hurvitteluitta |
instruktiivi | – | hurvitteluin |
komitatiivi | – | hurvitteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hurvittelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi hurvitella + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. hurvitteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- hurvittelu Kielitoimiston sanakirjassa