Substantiivi

muokkaa

hurvittelu (2)

  1. hurvitteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhurʋit̪ˌt̪elu/
  • tavutus: hur‧vit‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hurvittelu hurvittelut
genetiivi hurvittelun hurvittelujen
hurvitteluiden
hurvitteluitten
partitiivi hurvittelua hurvitteluita
hurvitteluja
akkusatiivi hurvittelu;
hurvittelun
hurvittelut
sisäpaikallissijat
inessiivi hurvittelussa hurvitteluissa
elatiivi hurvittelusta hurvitteluista
illatiivi hurvitteluun hurvitteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hurvittelulla hurvitteluilla
ablatiivi hurvittelulta hurvitteluilta
allatiivi hurvittelulle hurvitteluille
muut sijamuodot
essiivi hurvitteluna hurvitteluina
translatiivi hurvitteluksi hurvitteluiksi
abessiivi hurvittelutta hurvitteluitta
instruktiivi hurvitteluin
komitatiivi hurvitteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hurvittelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi hurvitella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa