huvittavuus

Suomi

Substantiivi

huvittavuus (40)

se, että on huvittava

Ääntäminen

IPA: /ˈhuʋit̪ˌt̪ɑʋuːs/
tavutus: hu‧vit‧ta‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huvittavuus	huvittavuudet
genetiivi	huvittavuuden	huvittavuuksien
partitiivi	huvittavuutta	huvittavuuksia
akkusatiivi	huvittavuus; huvittavuuden	huvittavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	huvittavuudessa	huvittavuuksissa
elatiivi	huvittavuudesta	huvittavuuksista
illatiivi	huvittavuuteen	huvittavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huvittavuudella	huvittavuuksilla
ablatiivi	huvittavuudelta	huvittavuuksilta
allatiivi	huvittavuudelle	huvittavuuksille
muut sijamuodot
essiivi	huvittavuutena	huvittavuuksina
translatiivi	huvittavuudeksi	huvittavuuksiksi
abessiivi	huvittavuudetta	huvittavuuksitta
instruktiivi	–	huvittavuuksin
komitatiivi	–	huvittavuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	huvittavuude-
vahva vartalo	huvittavuute-
konsonantti- vartalo	huvittavuut-

Etymologia

sanan huvittava vartalosta huvittav- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on huvittava

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

huvittavuus Kielitoimiston sanakirjassa