Hyeena

Substantiivi

muokkaa

hyeena (13)

  1. joukko lähinnä Afrikassa eläviä vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhyeːnɑ/
  • tavutus: hy‧ee‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hyeena hyeenat
genetiivi hyeenan hyeenoiden
hyeenoitten
hyeenojen
(hyeenain)
partitiivi hyeenaa hyeenoita
hyeenoja
akkusatiivi hyeena;
hyeenan
hyeenat
sisäpaikallissijat
inessiivi hyeenassa hyeenoissa
elatiivi hyeenasta hyeenoista
illatiivi hyeenaan hyeenoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hyeenalla hyeenoilla
ablatiivi hyeenalta hyeenoilta
allatiivi hyeenalle hyeenoille
muut sijamuodot
essiivi hyeenana hyeenoina
translatiivi hyeenaksi hyeenoiksi
abessiivi hyeenatta hyeenoitta
instruktiivi hyeenoin
komitatiivi hyeenoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hyeena-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hyeena Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).