hyllyttäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyllyttäjä (10)
- työntekijä, jonka tehtävänä on hyllyjen täyttö, hyllyttäminen
- Teen opiskelun ohella osa-aikatyötä hyllyttäjänä.
- henkilö, joka hyllytti eli pani sivuun jonkun
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyllyttäjä | hyllyttäjät |
genetiivi | hyllyttäjän | hyllyttäjien (hyllyttäjäin) |
partitiivi | hyllyttäjää | hyllyttäjiä |
akkusatiivi | hyllyttäjä; hyllyttäjän |
hyllyttäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyllyttäjässä | hyllyttäjissä |
elatiivi | hyllyttäjästä | hyllyttäjistä |
illatiivi | hyllyttäjään | hyllyttäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyllyttäjällä | hyllyttäjillä |
ablatiivi | hyllyttäjältä | hyllyttäjiltä |
allatiivi | hyllyttäjälle | hyllyttäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyllyttäjänä | hyllyttäjinä |
translatiivi | hyllyttäjäksi | hyllyttäjiksi |
abessiivi | hyllyttäjättä | hyllyttäjittä |
instruktiivi | – | hyllyttäjin |
komitatiivi | – | hyllyttäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyllyttäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. työntekijä, jonka tehtävänä on hyllyjen täyttö, hyllytys
|