hyytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyytyminen (38)
- teonnimi verbistä hyytyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyytyminen | hyytymiset |
| genetiivi | hyytymisen | hyytymisten hyytymisien |
| partitiivi | hyytymistä | hyytymisiä |
| akkusatiivi | hyytyminen; hyytymisen |
hyytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyytymisessä | hyytymisissä |
| elatiivi | hyytymisestä | hyytymisistä |
| illatiivi | hyytymiseen | hyytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyytymisellä | hyytymisillä |
| ablatiivi | hyytymiseltä | hyytymisiltä |
| allatiivi | hyytymiselle | hyytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyytymisenä (hyytymisnä) |
hyytymisinä |
| translatiivi | hyytymiseksi | hyytymisiksi |
| abessiivi | hyytymisettä | hyytymisittä |
| instruktiivi | – | hyytymisin |
| komitatiivi | – | hyytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyytymis- | |