Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ikoni (6)

  1. (uskonto) Kristusta, Neitsyt Mariaa tai pyhimyksiä esittävä maalaus etenkin idän kirkossa, pyhäinkuva
  2. (kuvaannollisesti) alallaan poikkeuksellisen huomattava tai leimaa-antava henkilö tai esine
    pop-ikoni, kansallinen ikoni
    funktionalistinen ikoni
  3. (semantiikka) merkki, joka muistuttaa kohdettaan esim. näyttää tai kuulostaa kohteeltaan
  4. (tietotekniikka) kuvake

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈikoni/
  • tavutus: i‧ko‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ikoni ikonit
genetiivi ikonin ikonien
ikoneiden
ikoneitten
partitiivi ikonia ikoneita
ikoneja
akkusatiivi ikoni;
ikonin
ikonit
sisäpaikallissijat
inessiivi ikonissa ikoneissa
elatiivi ikonista ikoneista
illatiivi ikoniin ikoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ikonilla ikoneilla
ablatiivi ikonilta ikoneilta
allatiivi ikonille ikoneille
muut sijamuodot
essiivi ikonina ikoneina
translatiivi ikoniksi ikoneiksi
abessiivi ikonitta ikoneitta
instruktiivi ikonein
komitatiivi ikoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ikoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ikoni Kielitoimiston sanakirjassa
  • ikoni Tieteen termipankissa