Katso myös: Iljanne

Substantiivi

muokkaa

iljanne (48-J)[1]

  1. liukas jääkerros varsinkin tien tai kulkuväylän pinnassa tai muualla maassa
    Hän kaatui selälleen liukkaalla iljanteella.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈiljɑnːeˣ/
  • tavutus: il‧jan‧ne

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iljanne iljanteet
genetiivi iljanteen iljanteiden
iljanteitten
partitiivi iljannetta iljanteita
akkusatiivi iljanne;
iljanteen
iljanteet
sisäpaikallissijat
inessiivi iljanteessa iljanteissa
elatiivi iljanteesta iljanteista
illatiivi iljanteeseen iljanteisiin
iljanteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi iljanteella iljanteilla
ablatiivi iljanteelta iljanteilta
allatiivi iljanteelle iljanteille
muut sijamuodot
essiivi iljanteena iljanteina
translatiivi iljanteeksi iljanteiksi
abessiivi iljanteetta iljanteitta
instruktiivi iljantein
komitatiivi iljanteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo iljantee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
iljannet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Synonyymit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-J