ilmeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailmeileminen (38)
- teonnimi verbistä ilmeillä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmeileminen | ilmeilemiset |
| genetiivi | ilmeilemisen | ilmeilemisten ilmeilemisien |
| partitiivi | ilmeilemistä | ilmeilemisiä |
| akkusatiivi | ilmeileminen; ilmeilemisen |
ilmeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmeilemisessä | ilmeilemisissä |
| elatiivi | ilmeilemisestä | ilmeilemisistä |
| illatiivi | ilmeilemiseen | ilmeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmeilemisellä | ilmeilemisillä |
| ablatiivi | ilmeilemiseltä | ilmeilemisiltä |
| allatiivi | ilmeilemiselle | ilmeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmeilemisenä (ilmeilemisnä) |
ilmeilemisinä |
| translatiivi | ilmeilemiseksi | ilmeilemisiksi |
| abessiivi | ilmeilemisettä | ilmeilemisittä |
| instruktiivi | – | ilmeilemisin |
| komitatiivi | – | ilmeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ilmeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ilmeilemis- | |