iltti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈilt̪ːi/
- tavutus: ilt‧ti
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iltti | iltit |
genetiivi | iltin | ilttien (ilttein) |
partitiivi | ilttiä | ilttejä |
akkusatiivi | iltti; iltin |
iltit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | iltissä | ilteissä |
elatiivi | iltistä | ilteistä |
illatiivi | ilttiin | iltteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | iltillä | ilteillä |
ablatiivi | iltiltä | ilteiltä |
allatiivi | iltille | ilteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilttinä | iltteinä |
translatiivi | iltiksi | ilteiksi |
abessiivi | iltittä | ilteittä |
instruktiivi | – | iltein |
komitatiivi | – | iltteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ilti- | |
vahva vartalo | iltti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. kengän osa kengännauhojen ja jalan välissä, kengän kieli
|
Aiheesta muualla muokkaa
- iltti Kielitoimiston sanakirjassa