imeltäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaimeltäminen (38)
- imeltymisen tarkoituksellinen aiheuttaminen esimerkiksi ruoanlaitossa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈimelt̪æminen/
- tavutus: i‧mel‧tä‧mi‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imeltäminen | imeltämiset |
| genetiivi | imeltämisen | imeltämisten imeltämisien |
| partitiivi | imeltämistä | imeltämisiä |
| akkusatiivi | imeltäminen; imeltämisen |
imeltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imeltämisessä | imeltämisissä |
| elatiivi | imeltämisestä | imeltämisistä |
| illatiivi | imeltämiseen | imeltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imeltämisellä | imeltämisillä |
| ablatiivi | imeltämiseltä | imeltämisiltä |
| allatiivi | imeltämiselle | imeltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imeltämisenä (imeltämisnä) |
imeltämisinä |
| translatiivi | imeltämiseksi | imeltämisiksi |
| abessiivi | imeltämisettä | imeltämisittä |
| instruktiivi | – | imeltämisin |
| komitatiivi | – | imeltämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imeltämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
imeltämis- | |