imettäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (vanhahtava) nainen, jonka tehtävänä on imettää toisten naisten lapsia
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈimet̪ˌt̪æjæ/
- tavutus: i‧met‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imettäjä | imettäjät |
genetiivi | imettäjän | imettäjien (imettäjäin) |
partitiivi | imettäjää | imettäjiä |
akkusatiivi | imettäjä; imettäjän |
imettäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imettäjässä | imettäjissä |
elatiivi | imettäjästä | imettäjistä |
illatiivi | imettäjään | imettäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imettäjällä | imettäjillä |
ablatiivi | imettäjältä | imettäjiltä |
allatiivi | imettäjälle | imettäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imettäjänä | imettäjinä |
translatiivi | imettäjäksi | imettäjiksi |
abessiivi | imettäjättä | imettäjittä |
instruktiivi | – | imettäjin |
komitatiivi | – | imettäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | imettäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- imettäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10