imperiumi

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

imperiumi (5)

  1. laaja valtakunta, johon kuuluu eri asemassa olevia osia; maailmanvalta
    Rooman imperiumi
    Brittiläinen imperiumi
    neuvostoimperiumi
    Pietari Suuren kaudella Venäjää alettiin kutsua imperiumiksi ja hallitsijaa imperaattoriksi.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈimpeˌriu̯mi/ tai /ˈimpeˌriumi/
  • tavutus: im‧pe‧riu‧mi / im‧pe‧ri‧u‧mi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imperiumi imperiumit
genetiivi imperiumin imperiumien
(imperiumein)
partitiivi imperiumia imperiumeja
akkusatiivi imperiumi;
imperiumin
imperiumit
sisäpaikallissijat
inessiivi imperiumissa imperiumeissa
elatiivi imperiumista imperiumeista
illatiivi imperiumiin imperiumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imperiumilla imperiumeilla
ablatiivi imperiumilta imperiumeilta
allatiivi imperiumille imperiumeille
muut sijamuodot
essiivi imperiumina imperiumeina
translatiivi imperiumiksi imperiumeiksi
abessiivi imperiumitta imperiumeitta
instruktiivi imperiumein
komitatiivi imperiumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo imperiumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muuallaMuokkaa