Wikipedia
Katso artikkeli Induktio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

induktio (3)

  1. (logiikka) yleisen tosiasian päätteleminen yksittäisistä tapauksista
  2. (fysiikka) sähkövirran ja -jännitteen muodostaminen magneettikenttien liikkeen avulla
  3. (biologia) solujen erilaistumisen aiheuttava vaikutus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈindukˌt̪io/
  • tavutus: in‧duk‧ti‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi induktio induktiot
genetiivi induktion induktioiden
induktioitten
partitiivi induktiota induktioita
akkusatiivi induktio;
induktion
induktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi induktiossa induktioissa
elatiivi induktiosta induktioista
illatiivi induktioon induktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi induktiolla induktioilla
ablatiivi induktiolta induktioilta
allatiivi induktiolle induktioille
muut sijamuodot
essiivi induktiona induktioina
translatiivi induktioksi induktioiksi
abessiivi induktiotta induktioitta
instruktiivi induktioin
komitatiivi induktioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo induktio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa