Wikipedia
Katso artikkeli Innovaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

innovaatio (3)

  1. (taloustiede) tuotekehityksen tulos, joka on teknologinen uutuus tai parannus entiseen tuotteeseen ja joka on kaupallistettu
  2. keksintö, oivallus
  3. (kielitiede) uudennos

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi innovaatio innovaatiot
genetiivi innovaation innovaatioiden
innovaatioitten
partitiivi innovaatiota innovaatioita
akkusatiivi innovaatio;
innovaation
innovaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi innovaatiossa innovaatioissa
elatiivi innovaatiosta innovaatioista
illatiivi innovaatioon innovaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi innovaatiolla innovaatioilla
ablatiivi innovaatiolta innovaatioilta
allatiivi innovaatiolle innovaatioille
muut sijamuodot
essiivi innovaationa innovaatioina
translatiivi innovaatioksi innovaatioiksi
abessiivi innovaatiotta innovaatioitta
instruktiivi innovaatioin
komitatiivi innovaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo innovaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

latinan sanasta innovatio ’uudistus, muutos’ < verbistä innovō ’uudistaa’ < novus ’uusi’. Sanan nykyinen merkitys on yleistynyt englannin innovation-sanan vaikutuksesta.[1]

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kirsti Aapala: Innovaatio Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 5.3.2020.