Substantiivi

muokkaa

irrallisuus (40)

  1. se, että on irrallinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈirːɑlˌlisuːs/
  • tavutus: ir‧ral‧li‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi irrallisuus irrallisuudet
genetiivi irrallisuuden irrallisuuksien
partitiivi irrallisuutta irrallisuuksia
akkusatiivi irrallisuus;
irrallisuuden
irrallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi irrallisuudessa irrallisuuksissa
elatiivi irrallisuudesta irrallisuuksista
illatiivi irrallisuuteen irrallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi irrallisuudella irrallisuuksilla
ablatiivi irrallisuudelta irrallisuuksilta
allatiivi irrallisuudelle irrallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi irrallisuutena irrallisuuksina
translatiivi irrallisuudeksi irrallisuuksiksi
abessiivi irrallisuudetta irrallisuuksitta
instruktiivi irrallisuuksin
komitatiivi irrallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo irrallisuude-
vahva vartalo irrallisuute-
konsonantti-
vartalo
irrallisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan irrallinen vartalosta irrallis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa