ismi
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈismi/
- tavutus: is‧mi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ismi | ismit |
| genetiivi | ismin | ismien (ismein) |
| partitiivi | ismiä | ismejä |
| akkusatiivi | ismi; ismin |
ismit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ismissä | ismeissä |
| elatiivi | ismistä | ismeistä |
| illatiivi | ismiin | ismeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ismillä | ismeillä |
| ablatiivi | ismiltä | ismeiltä |
| allatiivi | ismille | ismeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isminä | ismeinä |
| translatiivi | ismiksi | ismeiksi |
| abessiivi | ismittä | ismeittä |
| instruktiivi | – | ismein |
| komitatiivi | – | ismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Erilaisten aatteiden ja ajatussuuntien -ismi-päätteisistä nimistä muiden kielten mallien mukaan.
Käännökset muokkaa
1. suunta, aate, virtaus
|
Aiheesta muualla muokkaa
- ismi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5