Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

isoinen (38) (komparatiivi isoisempi, superlatiivi isoisin) (taivutus [luo])

  1. suurellinen, komeileva, ylhäinen
    Meillä kävi isoisia vieraita.
  2. (ironinen) suuri, mahtava, arvostettu
    Sitä eivät isoiset johtajatkaan ole kyenneet ratkaisemaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈisoi̯nen/
  • tavutus: i‧soi‧nen

Substantiivi muokkaa

isoinen (38) (38)

  1. suurellisesti elävä, ylpeämielinen henkilö
    Meillä kävi isoisia kylässä.
  2. (murteellinen) rinnakkaismuoto sanasta isonen (rippileirin avustava ohjaaja)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi isoinen isoiset
genetiivi isoisen isoisten
isoisien
partitiivi isoista isoisia
akkusatiivi isoinen;
isoisen
isoiset
sisäpaikallissijat
inessiivi isoisessa isoisissa
elatiivi isoisesta isoisista
illatiivi isoiseen isoisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi isoisella isoisilla
ablatiivi isoiselta isoisilta
allatiivi isoiselle isoisille
muut sijamuodot
essiivi isoisena
(isoisna)
isoisina
translatiivi isoiseksi isoisiksi
abessiivi isoisetta isoisitta
instruktiivi isoisin
komitatiivi isoisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo isoise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
isois-

Aiheesta muualla muokkaa

  • isoinen Kielitoimiston sanakirjassa