Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

istutus (39)

  1. kasvupaikka ja siihen istutetut kasvit
    Viimekeväiset istutukset viheriöivät kauniisti.
    Monet istutukset tuottavat aistinautinnon lisäksi myös satoa.
  2. istuttamiseen liittyvä yksittäinen toimenpide tai tapahtuma, istutustoimenpide
    Kuusen taimen istutus tapahtuu oikeilla välineillä hetkessä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈist̪ut̪us/
  • tavutus: is‧tu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi istutus istutukset
genetiivi istutuksen istutusten
istutuksien
partitiivi istutusta istutuksia
akkusatiivi istutus;
istutuksen
istutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi istutuksessa istutuksissa
elatiivi istutuksesta istutuksista
illatiivi istutukseen istutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi istutuksella istutuksilla
ablatiivi istutukselta istutuksilta
allatiivi istutukselle istutuksille
muut sijamuodot
essiivi istutuksena istutuksina
translatiivi istutukseksi istutuksiksi
abessiivi istutuksetta istutuksitta
instruktiivi istutuksin
komitatiivi istutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo istutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
istutus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hihanistutus, istutusaika, istutusala, istutuskauha, istutuskone, istutuskuoppa, istutuskuusikko, istutuslapio, istutusmetsä, istutussyvyys, istutusväli, kalanistutus, kevätistutus, kivikkoistutus, koristeistutus, kukkaistutus, kuoppaistutus, metsänistutus, pengeristutus, pensasistutus, perunanistutus, puistoistutus, puuistutus, riistanistutus, siirtoistutus, suojaistutus, syysistutus

Aiheesta muualla muokkaa

  • istutus Kielitoimiston sanakirjassa