Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

isukki (5-A)[1]

  1. (lastenkieltä) isän hellittelymuoto

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈisukːi/
  • tavutus: i‧suk‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi isukki isukit
genetiivi isukin isukkien
(isukkein)
partitiivi isukkia isukkeja
akkusatiivi isukki;
isukin
isukit
sisäpaikallissijat
inessiivi isukissa isukeissa
elatiivi isukista isukeista
illatiivi isukkiin isukkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi isukilla isukeilla
ablatiivi isukilta isukeilta
allatiivi isukille isukeille
muut sijamuodot
essiivi isukkina isukkeina
translatiivi isukiksi isukeiksi
abessiivi isukitta isukeitta
instruktiivi isukein
komitatiivi isukkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo isuki-
vahva vartalo isukki-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • isukki Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A