itkijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaitkijä (12)
- henkilö, joka itkee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈit̪kijæ/
- tavutus: it‧ki‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | itkijä | itkijät |
genetiivi | itkijän | itkijöiden itkijöitten (itkijäin) |
partitiivi | itkijää | itkijöitä |
akkusatiivi | itkijä; itkijän |
itkijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | itkijässä | itkijöissä |
elatiivi | itkijästä | itkijöistä |
illatiivi | itkijään | itkijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | itkijällä | itkijöillä |
ablatiivi | itkijältä | itkijöiltä |
allatiivi | itkijälle | itkijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | itkijänä | itkijöinä |
translatiivi | itkijäksi | itkijöiksi |
abessiivi | itkijättä | itkijöittä |
instruktiivi | – | itkijöin |
komitatiivi | – | itkijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | itkijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka itkee
|
Aiheesta muualla
muokkaa- itkijä Kielitoimiston sanakirjassa