SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

itkeä (58) (taivutus)

  1. vuodattaa kyyneliä yleensä surun tai liikutuksen vuoksi
    Äidit itkivät onnesta, koska olivat löytäneet lapsensa kunnossa.
    Taata on rohkea tosimies. Hän uskalsi itkeä selvästi näyttäen tunteensa mummin hautajaisissa.
  2. (nettislangia, nuorisoslangia, vittuileva) saivarrella, viisastella, päteä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈit̪keæˣ/
  • tavutus: it‧ke‧ä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • itkeä Kielitoimiston sanakirjassa