Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jäkätys (39)

  1. jäkättäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjækæt̪ys/
  • tavutus: jä‧kä‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäkätys jäkätykset
genetiivi jäkätyksen jäkätysten
jäkätyksien
partitiivi jäkätystä jäkätyksiä
akkusatiivi jäkätys;
jäkätyksen
jäkätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi jäkätyksessä jäkätyksissä
elatiivi jäkätyksestä jäkätyksistä
illatiivi jäkätykseen jäkätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäkätyksellä jäkätyksillä
ablatiivi jäkätykseltä jäkätyksiltä
allatiivi jäkätykselle jäkätyksille
muut sijamuodot
essiivi jäkätyksenä jäkätyksinä
translatiivi jäkätykseksi jäkätyksiksi
abessiivi jäkätyksettä jäkätyksittä
instruktiivi jäkätyksin
komitatiivi jäkätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jäkätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jäkätys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä jäkättää (jäkät- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa