jarruttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajarruttaminen (38)
- teonnimi verbistä jarruttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jarruttaminen | jarruttamiset |
genetiivi | jarruttamisen | jarruttamisten jarruttamisien |
partitiivi | jarruttamista | jarruttamisia |
akkusatiivi | jarruttaminen; jarruttamisen |
jarruttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jarruttamisessa | jarruttamisissa |
elatiivi | jarruttamisesta | jarruttamisista |
illatiivi | jarruttamiseen | jarruttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jarruttamisella | jarruttamisilla |
ablatiivi | jarruttamiselta | jarruttamisilta |
allatiivi | jarruttamiselle | jarruttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jarruttamisena (jarruttamisna) |
jarruttamisina |
translatiivi | jarruttamiseksi | jarruttamisiksi |
abessiivi | jarruttamisetta | jarruttamisitta |
instruktiivi | – | jarruttamisin |
komitatiivi | – | jarruttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jarruttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jarruttamis- |