jellona
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (leikkimielinen) leijona
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjelːonɑ/
- tavutus: jel‧lo‧na
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jellona | jellonat |
genetiivi | jellonan | jellonien jellonoiden jellonoitten (jellonojen) (jellonain) |
partitiivi | jellonaa | jellonia jellonoita (jellonoja) |
akkusatiivi | jellona; jellonan |
jellonat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jellonassa | jellonoissa jellonissa |
elatiivi | jellonasta | jellonoista jellonista |
illatiivi | jellonaan | jellonoihin jelloniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jellonalla | jellonoilla jellonilla |
ablatiivi | jellonalta | jellonoilta jellonilta |
allatiivi | jellonalle | jellonoille jellonille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jellonana | jellonoina jellonina |
translatiivi | jellonaksi | jellonoiksi jelloniksi |
abessiivi | jellonatta | jellonoitta jellonitta |
instruktiivi | – | jellonoin jellonin |
komitatiivi | – | jellonine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jellona- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- jellona Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 11