joutava

Suomi

Adjektiivi

joutava (10) (komparatiivi joutavampi, superlatiivi joutavin) (taivutus[luo])

1. turha, vähäpätöinen, ei-tärkeä

   joutavaa puhetta

2. jouten oleva, joutilas

   Tule sinäkin hommiin, kun näytät olevan aivan joutavana.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjou̯t̪ɑʋɑ/
• tavutus: jou‧ta‧va

Liittyvät sanat

• toimeton

Johdokset

• substantiivit: joutavuus

Yhdyssanat

jonninjoutava, joutavanpäiväinen

Aiheesta muualla

• joutava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

joutava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä joutaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	joutava	joutavat
genetiivi	joutavan	joutavien (joutavain)
partitiivi	joutavaa	joutavia
akkusatiivi	joutava; joutavan	joutavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	joutavassa	joutavissa
elatiivi	joutavasta	joutavista
illatiivi	joutavaan	joutaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	joutavalla	joutavilla
ablatiivi	joutavalta	joutavilta
allatiivi	joutavalle	joutaville
muut sijamuodot
essiivi	joutavana	joutavina
translatiivi	joutavaksi	joutaviksi
abessiivi	joutavatta	joutavitta
instruktiivi	–	joutavin
komitatiivi	–	joutavine