julistaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajulistaminen (38)
- teonnimi verbistä julistaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | julistaminen | julistamiset |
genetiivi | julistamisen | julistamisten julistamisien |
partitiivi | julistamista | julistamisia |
akkusatiivi | julistaminen; julistamisen |
julistamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | julistamisessa | julistamisissa |
elatiivi | julistamisesta | julistamisista |
illatiivi | julistamiseen | julistamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | julistamisella | julistamisilla |
ablatiivi | julistamiselta | julistamisilta |
allatiivi | julistamiselle | julistamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | julistamisena (julistamisna) |
julistamisina |
translatiivi | julistamiseksi | julistamisiksi |
abessiivi | julistamisetta | julistamisitta |
instruktiivi | – | julistamisin |
komitatiivi | – | julistamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | julistamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
julistamis- |