jumalaton

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

jumalaton (34-C)

  1. sellainen, jolla ei ole Jumalaa; joka ei ole uskovainen
  2. (arkikieltä) suuri, valtava
    Niiden talo on ihan jumalattoman iso!
  3. (arkikieltä) kauhea, hirveä

EtymologiaMuokkaa

sanan jumala vartalosta jumala- ja suffiksista -ton

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

julkijumalaton

SubstantiiviMuokkaa

jumalaton (34-C)[1]

  1. (vanhahtava) jumalankieltäjä, ateisti
    Paree maas ku jumalattoman suus.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumalaton jumalattomat
genetiivi jumalattoman jumalattomien
(jumalatonten)
partitiivi jumalatonta jumalattomia
akkusatiivi jumalaton;
jumalattoman
jumalattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi jumalattomassa jumalattomissa
elatiivi jumalattomasta jumalattomista
illatiivi jumalattomaan jumalattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumalattomalla jumalattomilla
ablatiivi jumalattomalta jumalattomilta
allatiivi jumalattomalle jumalattomille
muut sijamuodot
essiivi jumalattomana
(jumalatonna)
jumalattomina
translatiivi jumalattomaksi jumalattomiksi
abessiivi jumalattomatta jumalattomitta
instruktiivi jumalattomin
komitatiivi jumalattomine-
+ omistusliite

IdiomitMuokkaa

SanonnatMuokkaa
  • Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 34-C