Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jumppa (10-B)

  1. (arkikieltä) liikunta, voimistelu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjumpːɑ/
  • tavutus: jump‧pa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumppa jumpat
genetiivi jumpan jumppien
(jumppain)
partitiivi jumppaa jumppia
akkusatiivi jumppa;
jumpan
jumpat
sisäpaikallissijat
inessiivi jumpassa jumpissa
elatiivi jumpasta jumpista
illatiivi jumppaan jumppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumpalla jumpilla
ablatiivi jumpalta jumpilta
allatiivi jumpalle jumpille
muut sijamuodot
essiivi jumppana jumppina
translatiivi jumpaksi jumpiksi
abessiivi jumpatta jumpitta
instruktiivi jumpin
komitatiivi jumppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jumpa-
vahva vartalo jumppa-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta gympa < gymnastik[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hikijumppa, jumppavideo, jytäjumppa, kuntojumppa, satujumppa, silmäjumppa, taukojumppa, vesijumppa, äitiysjumppa

Aiheesta muualla muokkaa

  • jumppa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kirsti Aapala: Jumppa Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.7.2022.