Wikipedia
Katso artikkeli Liikunta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

liikunta (9-J)[1]

  1. ruumillinen työ, jota tehdään kunnon ylläpitämiseksi
  2. kouluaine, johon kuuluu erilaista urheilua

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈliːkunt̪ɑ/
  • tavutus: lii‧kun‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liikunta liikunnat
genetiivi liikunnan liikuntojen
(liikuntain)
partitiivi liikuntaa liikuntoja
akkusatiivi liikunta;
liikunnan
liikunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi liikunnassa liikunnoissa
elatiivi liikunnasta liikunnoista
illatiivi liikuntaan liikuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi liikunnalla liikunnoilla
ablatiivi liikunnalta liikunnoilta
allatiivi liikunnalle liikunnoille
muut sijamuodot
essiivi liikuntana liikuntoina
translatiivi liikunnaksi liikunnoiksi
abessiivi liikunnatta liikunnoitta
instruktiivi liikunnoin
komitatiivi liikuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo liikunna-
vahva vartalo liikunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

arkiliikunta, hyötyliikunta, koululiikunta, kuntoliikunta, liikunnanohjaaja, liikunnanopettaja, liikuntaelin, liikuntaeste, liikuntaharrastus, liikuntahoito, liikuntakasvatus, liikuntakyky, liikuntaleikki, liikuntaneuvoja, liikuntarajoitteinen, liikuntasauma, liikuntasota, liikuntaterapia, liikuntatiede, liikuntatunti, liikuntavamma, musiikkiliikunta, ruumiinliikunta, taukoliikunta, työpaikkaliikunta, ulkoliikunta, vesiliikunta

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J