liikunta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ruumillinen työ, jota tehdään kunnon ylläpitämiseksi
- kouluaine, johon kuuluu erilaista urheilua
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈliːkunt̪ɑ/
- tavutus: lii‧kun‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liikunta | liikunnat |
| genetiivi | liikunnan | liikuntojen (liikuntain) |
| partitiivi | liikuntaa | liikuntoja |
| akkusatiivi | liikunta; liikunnan |
liikunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liikunnassa | liikunnoissa |
| elatiivi | liikunnasta | liikunnoista |
| illatiivi | liikuntaan | liikuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liikunnalla | liikunnoilla |
| ablatiivi | liikunnalta | liikunnoilta |
| allatiivi | liikunnalle | liikunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liikuntana | liikuntoina |
| translatiivi | liikunnaksi | liikunnoiksi |
| abessiivi | liikunnatta | liikunnoitta |
| instruktiivi | – | liikunnoin |
| komitatiivi | – | liikuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liikunna- | |
| vahva vartalo | liikunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa2. kouluaine
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: liikunnallinen
Yhdyssanat
muokkaaarkiliikunta, hyötyliikunta, koululiikunta, kuntoliikunta, liikunnanohjaaja, liikunnanopettaja, liikuntaelin, liikuntaeste, liikuntaharrastus, liikuntahoito, liikuntakasvatus, liikuntakyky, liikuntaleikki, liikuntaneuvoja, liikuntarajoitteinen, liikuntasauma, liikuntasota, liikuntaterapia, liikuntatiede, liikuntatunti, liikuntavamma, musiikkiliikunta, ruumiinliikunta, ryhmäliikunta, taukoliikunta, työpaikkaliikunta, ulkoliikunta, vesiliikunta
Aiheesta muualla
muokkaa- liikunta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J