Substantiivi

muokkaa

juova (10)

  1. yleensä oman värinen, suhteellisen tasalevyinen pinnan juonne, viiva tai raita
  2. (videotekniikka) kuvan ruudun yksi vaakaviiva

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjuo̯ʋɑ/
  • tavutus: juo‧va

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

mahdollisesti johdos verbistä juoda[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • juova Kielitoimiston sanakirjassa
  • juova Tieteen termipankissa

juova

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä juoda

Taivutus

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”juova”.