käyte
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæy̯t̪eˣ/
- tavutus: käy‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käyte | käytteet |
genetiivi | käytteen | käytteiden käytteitten |
partitiivi | käytettä | käytteitä |
akkusatiivi | käyte; käytteen |
käytteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käytteessä | käytteissä |
elatiivi | käytteestä | käytteistä |
illatiivi | käytteeseen | käytteisiin käytteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käytteellä | käytteillä |
ablatiivi | käytteeltä | käytteiltä |
allatiivi | käytteelle | käytteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käytteenä | käytteinä |
translatiivi | käytteeksi | käytteiksi |
abessiivi | käytteettä | käytteittä |
instruktiivi | – | käyttein |
komitatiivi | – | käytteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | käyttee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
käytet- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- käyte Kielitoimiston sanakirjassa