kaavoitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaavoitus (39)
- maa-alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːʋoi̯t̪us/
- tavutus: kaa‧voi‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaavoitus | kaavoitukset |
genetiivi | kaavoituksen | kaavoitusten kaavoituksien |
partitiivi | kaavoitusta | kaavoituksia |
akkusatiivi | kaavoitus; kaavoituksen |
kaavoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaavoituksessa | kaavoituksissa |
elatiivi | kaavoituksesta | kaavoituksista |
illatiivi | kaavoitukseen | kaavoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaavoituksella | kaavoituksilla |
ablatiivi | kaavoitukselta | kaavoituksilta |
allatiivi | kaavoitukselle | kaavoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaavoituksena | kaavoituksina |
translatiivi | kaavoitukseksi | kaavoituksiksi |
abessiivi | kaavoituksetta | kaavoituksitta |
instruktiivi | – | kaavoituksin |
komitatiivi | – | kaavoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaavoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaavoitus- |
Etymologia
muokkaaverbistä kaavoittaa
Käännökset
muokkaa1. maa-alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu
|