Wikipedia
Katso artikkeli Kaavoitus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kaavoitus (39)

  1. maa-alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑːʋoi̯t̪us/
  • tavutus: kaa‧voi‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaavoitus kaavoitukset
genetiivi kaavoituksen kaavoitusten
kaavoituksien
partitiivi kaavoitusta kaavoituksia
akkusatiivi kaavoitus;
kaavoituksen
kaavoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kaavoituksessa kaavoituksissa
elatiivi kaavoituksesta kaavoituksista
illatiivi kaavoitukseen kaavoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaavoituksella kaavoituksilla
ablatiivi kaavoitukselta kaavoituksilta
allatiivi kaavoitukselle kaavoituksille
muut sijamuodot
essiivi kaavoituksena kaavoituksina
translatiivi kaavoitukseksi kaavoituksiksi
abessiivi kaavoituksetta kaavoituksitta
instruktiivi kaavoituksin
komitatiivi kaavoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaavoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kaavoitus-

Etymologia

muokkaa

verbistä kaavoittaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kaavoitusalue

Aiheesta muualla

muokkaa