kaduttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä katua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaduttava kaduttavat
genetiivi kaduttavan kaduttavien
(kaduttavain)
partitiivi kaduttavaa kaduttavia
akkusatiivi kaduttava;
kaduttavan
kaduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaduttavassa kaduttavissa
elatiivi kaduttavasta kaduttavista
illatiivi kaduttavaan kaduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaduttavalla kaduttavilla
ablatiivi kaduttavalta kaduttavilta
allatiivi kaduttavalle kaduttaville
muut sijamuodot
essiivi kaduttavana kaduttavina
translatiivi kaduttavaksi kaduttaviksi
abessiivi kaduttavatta kaduttavitta
instruktiivi kaduttavin
komitatiivi kaduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaduttava-
vahva vartalo kaduttava-
konsonantti-
vartalo
-

kaduttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaduttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaduttava kaduttavat
genetiivi kaduttavan kaduttavien
(kaduttavain)
partitiivi kaduttavaa kaduttavia
akkusatiivi kaduttava;
kaduttavan
kaduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaduttavassa kaduttavissa
elatiivi kaduttavasta kaduttavista
illatiivi kaduttavaan kaduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaduttavalla kaduttavilla
ablatiivi kaduttavalta kaduttavilta
allatiivi kaduttavalle kaduttaville
muut sijamuodot
essiivi kaduttavana kaduttavina
translatiivi kaduttavaksi kaduttaviksi
abessiivi kaduttavatta kaduttavitta
instruktiivi kaduttavin
komitatiivi kaduttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaduttava-
vahva vartalo kaduttava-
konsonantti-
vartalo
-