kahmiminen
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakahmiminen (38)
- teonnimi verbistä kahmia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kahmiminen | kahmimiset |
| genetiivi | kahmimisen | kahmimisten kahmimisien |
| partitiivi | kahmimista | kahmimisia |
| akkusatiivi | kahmiminen; kahmimisen |
kahmimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kahmimisessa | kahmimisissa |
| elatiivi | kahmimisesta | kahmimisista |
| illatiivi | kahmimiseen | kahmimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kahmimisella | kahmimisilla |
| ablatiivi | kahmimiselta | kahmimisilta |
| allatiivi | kahmimiselle | kahmimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kahmimisena (kahmimisna) |
kahmimisina |
| translatiivi | kahmimiseksi | kahmimisiksi |
| abessiivi | kahmimisetta | kahmimisitta |
| instruktiivi | – | kahmimisin |
| komitatiivi | – | kahmimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kahmimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kahmimis- | |