Substantiivi

muokkaa

kaikkeus (40)[1]

  1. maailmankaikkeus täydennettynä aikaan ja avaruuteen suhteutetulla todellisuudella

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑi̯kːeus/ tai /ˈkɑi̯kːeu̯s/
  • tavutus: kaik‧ke‧us / kaik‧keus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaikkeus kaikkeudet
genetiivi kaikkeuden kaikkeuksien
partitiivi kaikkeutta kaikkeuksia
akkusatiivi kaikkeus;
kaikkeuden
kaikkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaikkeudessa kaikkeuksissa
elatiivi kaikkeudesta kaikkeuksista
illatiivi kaikkeuteen kaikkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaikkeudella kaikkeuksilla
ablatiivi kaikkeudelta kaikkeuksilta
allatiivi kaikkeudelle kaikkeuksille
muut sijamuodot
essiivi kaikkeutena kaikkeuksina
translatiivi kaikkeudeksi kaikkeuksiksi
abessiivi kaikkeudetta kaikkeuksitta
instruktiivi kaikkeuksin
komitatiivi kaikkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaikkeude-
vahva vartalo kaikkeute-
konsonantti-
vartalo
kaikkeut-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

maailmankaikkeus

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40