kaitsija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö, jonka tehtävänä on kaitsenta tai kaitseminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑi̯t̪sijɑ/
- tavutus: kait‧si‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaitsija | kaitsijat |
genetiivi | kaitsijan | kaitsijoiden kaitsijoitten (kaitsijain) |
partitiivi | kaitsijaa | kaitsijoita |
akkusatiivi | kaitsija; kaitsijan |
kaitsijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaitsijassa | kaitsijoissa |
elatiivi | kaitsijasta | kaitsijoista |
illatiivi | kaitsijaan | kaitsijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaitsijalla | kaitsijoilla |
ablatiivi | kaitsijalta | kaitsijoilta |
allatiivi | kaitsijalle | kaitsijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaitsijana | kaitsijoina |
translatiivi | kaitsijaksi | kaitsijoiksi |
abessiivi | kaitsijatta | kaitsijoitta |
instruktiivi | – | kaitsijoin |
komitatiivi | – | kaitsijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaitsija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaverbi kaita (kaitse-) tai kaitsea (kaitse-) + johdin -i
Käännökset
muokkaa1. henkilö, jonka tehtävänä on kaitsenta tai kaitseminen
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakarjankaitsija, lapsenkaitsija, lastenkaitsija
Aiheesta muualla
muokkaa- kaitsija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12