kakapo
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kakapo (2)
- pöllöpapukaija, harvinainen ja lähes lentokyvytön lintu (Strigops habroptilus)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakapo | kakapot |
| genetiivi | kakapon | kakapojen kakapoiden kakapoitten |
| partitiivi | kakapoa | kakapoita kakapoja |
| akkusatiivi | kakapo; kakapon |
kakapot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakapossa | kakapoissa |
| elatiivi | kakaposta | kakapoista |
| illatiivi | kakapoon | kakapoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakapolla | kakapoilla |
| ablatiivi | kakapolta | kakapoilta |
| allatiivi | kakapolle | kakapoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakapona | kakapoina |
| translatiivi | kakapoksi | kakapoiksi |
| abessiivi | kakapotta | kakapoitta |
| instruktiivi | – | kakapoin |
| komitatiivi | – | kakapoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kakapo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
kakapo (monikko kakapos)
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kakapo yl. (3) (yks. määr. kakapoen [luo], mon. epämäär. kakapoer [luo], mon. määr. kakapoerna [luo])