Katso myös: käkkärä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kakkara (12)

  1. (vanhahtava) pieni kakku
    Päästä paimenta kotihin voivatia vuolemahan, rieskoa repäisemähän, kakkaroita kavamahan! (Kalevala)
  2. (yhdyssanan jälkiosana) eräitä asterikasveja, kultakakkara-, peikonkakkara-, päivänkakkara- ja suvikakkara-suvut

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑkːɑrɑ/
  • tavutus: kak‧ka‧ra

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakkara kakkarat
genetiivi kakkaran kakkaroiden
kakkaroitten
(kakkarain)
partitiivi kakkaraa kakkaroita
akkusatiivi kakkara;
kakkaran
kakkarat
sisäpaikallissijat
inessiivi kakkarassa kakkaroissa
elatiivi kakkarasta kakkaroista
illatiivi kakkaraan kakkaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakkaralla kakkaroilla
ablatiivi kakkaralta kakkaroilta
allatiivi kakkaralle kakkaroille
muut sijamuodot
essiivi kakkarana kakkaroina
translatiivi kakkaraksi kakkaroiksi
abessiivi kakkaratta kakkaroitta
instruktiivi kakkaroin
komitatiivi kakkaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kakkara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kakkara Kielitoimiston sanakirjassa