Substantiivi

muokkaa

kakofonia (12)[1]

  1. äänten sekasointu
  2. melu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑkoˌfoniɑ/
  • tavutus: ka‧ko‧fo‧ni‧a

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakofonia kakofoniat
genetiivi kakofonian kakofonioiden
kakofonioitten
(kakofoniain)
partitiivi kakofoniaa kakofonioita
akkusatiivi kakofonia;
kakofonian
kakofoniat
sisäpaikallissijat
inessiivi kakofoniassa kakofonioissa
elatiivi kakofoniasta kakofonioista
illatiivi kakofoniaan kakofonioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakofonialla kakofonioilla
ablatiivi kakofonialta kakofonioilta
allatiivi kakofonialle kakofonioille
muut sijamuodot
essiivi kakofoniana kakofonioina
translatiivi kakofoniaksi kakofonioiksi
abessiivi kakofoniatta kakofonioitta
instruktiivi kakofonioin
komitatiivi kakofonioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kakofonia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12