kalustus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakalustus (39)
- kalustaminen; huoneen tms. sisältämät kalusteet
- vaatimaton kalustus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑlust̪us/
- tavutus: ka‧lus‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalustus | kalustukset |
| genetiivi | kalustuksen | kalustusten kalustuksien |
| partitiivi | kalustusta | kalustuksia |
| akkusatiivi | kalustus; kalustuksen |
kalustukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalustuksessa | kalustuksissa |
| elatiivi | kalustuksesta | kalustuksista |
| illatiivi | kalustukseen | kalustuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalustuksella | kalustuksilla |
| ablatiivi | kalustukselta | kalustuksilta |
| allatiivi | kalustukselle | kalustuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalustuksena | kalustuksina |
| translatiivi | kalustukseksi | kalustuksiksi |
| abessiivi | kalustuksetta | kalustuksitta |
| instruktiivi | – | kalustuksin |
| komitatiivi | – | kalustuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalustukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalustus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kalustaminen; huoneen tms. sisältämät kalusteet
|
|
Idiomit
muokkaa- kuulua kalustukseen
- (leikkimielinen) sanotaan esim. kanta-asiakkaasta
Aiheesta muualla
muokkaa- kalustus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 999 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa