kaluuna
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kaluuna (13)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑluːnɑ/
- tavutus: ka‧luu‧na
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaluuna | kaluunat |
| genetiivi | kaluunan | kaluunoiden kaluunoitten kaluunojen (kaluunain) |
| partitiivi | kaluunaa | kaluunoita kaluunoja |
| akkusatiivi | kaluuna; kaluunan |
kaluunat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaluunassa | kaluunoissa |
| elatiivi | kaluunasta | kaluunoista |
| illatiivi | kaluunaan | kaluunoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaluunalla | kaluunoilla |
| ablatiivi | kaluunalta | kaluunoilta |
| allatiivi | kaluunalle | kaluunoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaluunana | kaluunoina |
| translatiivi | kaluunaksi | kaluunoiksi |
| abessiivi | kaluunatta | kaluunoitta |
| instruktiivi | – | kaluunoin |
| komitatiivi | – | kaluunoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaluuna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
< ruotsi < ranska[1]
Käännökset muokkaa
1. univormun arvomerkkinauha
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kaluuna Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.